Enniness

Meillä oli tosi aktiivinen viime viikko ulkoilun suhteen! Joka aamu käytiin poikien kanssa lenkillä. Voi että olen onnellinen, että ostettiin veljeltäni nuo tuplarattaat! Ne helpottaa niin paljon liikkumista täällä korvessa, kun voi molemmat napata kyytiin ja mennä lenkille. Meillä on myös kantoreppu, mutta harmikseni Eelis ei siinä oikeen viihdy vielä. Raskaus aikana haaveilin, että päästäis metsäretkille näppärästi, kun nappaan vaan vauvan reppuun ja menoksi. No ei se nyt ihan niin helposti sitten käynytkään. Eelistä pitää kyllä alkaa totuttaa, kun ilmat lämpeää. Jospa hän vielä tottuisi reppuun ja päästäis helposti metsäretkille, Eemil kun vielä rakastaa metsäretkiä! Sitten isimies kävi ostamassa meille trampoliinin alkuviikosta, joten trampalla pomppiminenkin on tullut erittäin tutuksi. Eemil rakastui tramppaan kyllä heti! Aamulla jo alkaa kysely; ”Joko voidaan mennä pomppimaan?” Trampoliini oli kyllä loisto hankinta. Eemil on niin liikkuvainen kaveri, että jos ei pääse vir

Nyt on kyllä pakko myöntää, että meidän elämässä ei oo viimesen viikon aikana tapahtunut yhtään mitään! Perus arkea elelty, omalla pihalla ulkoilua, legoleikkejä ja maalailua sisällä. Sen verran sain viikonloppuna aikaan, että päätin aloittaa bujoilun. Arvelin, jos sitä kautta saisin paremmin asiat hoidettua enkä myöskään unohtelisi niin paljon juttuja, kun kirjoitan ne sinne ylös. (Miun muisti on siis nykysin ihan onneton!) Bujoilu eli bullet journal on siis itse tehdyn kalenterin ja päiväkirjan yhdistelmä. Luin netistä, että kannattaa olla bujoiluun tarkoitettu kirja, sellainen pistesivuinen. Toki siihen käy mikä vain kirja/vihko, mutta ne pistesivuiset näytti näppäriltä. Lähi kaupoista ei löytynyt vastaavia, joten päätin tehdä kirjan itse. Etsin kirjaa varten netistä pistesivu pohjan ja tulostin niitä parikymmentä kipaletta kaksipuoleisina. Puolet niistä sivuista meni vinoon. Aargh, kyllä ärsytti! Eikun uusiksi ne vinot sivut. Kun olin saanut suorat sivut tulostettua,

Mitäpä meidän pääsiäiseen? Ulkoiltiin paljon! Saatiin sivupihaa jo vähän haravoitua, kun sieltä oli lumet jo sulaneet kokonaan. Hiekkalaatikkoleikkejä ja hippasta oltiin myös ulkona. Empsu opetteli ajamaan pyörällä. Nelipyörällä ajohan sujuu jo kuin vanhalta tekijältä, mutta mummilta saatu oikea polkupyörä vaatii vielä harjoittelua. Enemmän ehkä kiinnosti kerätä kiviä pyörän etukoriin. Empsu oli ahkera lehtien kärrääjä  Virpomavitsat jäi omaan pöytään koristeeksi virtuaalisen virpomisen vuoksi. Käytiin lauantaina aamusella kaupungissa ajelemassa ja K-Raudasta ostamassa uudet kiuaskivet. Pojat nukkui autossa ja minä virkkasin sillä aikaa, kun isimies kävi ostamassa ne kivet. Kotona pojat vaihtoi kiukaaseen uudet kivet ja päästiin sen jälkeen pääsiäissaunaan uusiin löylyihin. Oli muuten hyvät löylyt! Saunan jälkeen tehtiin itse pizzaa ja Empsukin pääsi osallistumaan oman pizzan täyttämisessä. Täytteenä kinkku, tonnikala, tomaatti, avokado ja rucola. Nam! Sunnun

Vihdoin saatiin aikaseksi käydä kauan luvatulla lintutorni retkellä. Meiltä ei tosiaan oo pitkä matka tuohon Särkijärven rantaan, missä käytiin lintutornilla lapsien kanssa. Varasin innoissani kameran laukkuineen päivineen mukaan, että ”jee, nyt pääsen kuvaa lintuja!”. Vaan eihän siellä ollu ristin sielua vielä. Taitaa aika pitkälti vielä linnut pyöriä pelloilla ainakin täälläpäin, kun järvet on vielä jäässä. Olin kyllä siinä toivossa, että järvi olis vähän rannasta ollut jo sulana. Vaan eipä ollu, joten ei tullu niistä linnuistakaan muita kuvia, kuin auton ikkunasta äkkiä räpsästy kuva. Olin käynyt joskus ala-asteella viimeksi tuolla lintutornilla. Kun l ähdettiin ajamaan sinne niin mainitsin, että en sitten ihan varmaksi muista miten sinne ajetaan ja onko koko torni edes pystyssä enää. Onneksi sinne olikin tosi helppo suunnistaa ja tien varteen parkkeerattujen autojen jäljistä päätellen kyllä siellä vielä jotain on. Lapset ulos autosta ja eikun polkua pitkin kohti tornia!